Terve!
Tämänkertainen blogikirjoitus käsittelee kasvatuspsykologian linjan perustajajäsenistöön kuuluneen Marko Koskisen Constructors -alustaa, joka on koulun toiminnan tueksi suunniteltu internetissä toimiva oppimisalusta. Sen avulla oppilaiden on tarkoitus pystyä seuraamaan omaan edistymistään oppiaineissa ja se tarjoaa sekä oppilaalle että opettajalle kanavan josta saada jatkuvaa palautetta.
Marko kävi Oivauksen OKK II kurssin kerralla kertomassa alustasta, ja alla hieman helmiä keskustelusta jota alustasta käytiin. Ennen niitä esittelen kuitenkin hieman tarkemmin mistä alustassa on kyse. Esitellään kuitenkin aivan ensimmäiseksi Markon taustat!
Siis Marko Koskinen kuka häh?
Innostui kasvattamisesta ensimmäisen kerran luettuaan Neill Summerhillin kirjan. Pian hän löysi itsensä Helsingin Yliopistosta oppiskelemasta luokanopettajaksi, mutta opinnot eivät edenneet aivan odotetulla tavalla. Marko oli niiden joukossa, jotka kokivat, ettei heidän saama luokanopettajakoulutus antanut riittäviä valmiuksia opettajan ammattiin. Ennen pitkää Marko ja hänen toverinsa olivat Maijaliisa Rauste-von Wrightin avustuksella perustamassa yliopistoon kasvatuspsykologian linjaa. Kasvatuspsykologian jälkeen Marko perusti Feeniks koulun, josta voi lukea lisää täältä:
www.feeniks-koulu.fi. Markon viimeisin projekti on Constructors -oppimisalusta, josta kerron kohta lisää.
Markon missio
Viedä erilainen koulu ja sen käytännöt muotoon, jossa sen voi helposti ja laajamittaisestin ottaa käyttöön kouluissa.
Valitettavasti emme saaneet toimivaa linkkiä alustalle Markolta, vaikka sen testiversion pitäisi olla avoimesti nähtävillä internetissä. Pahoittelemme tästä syystä johtuvaa epäselkeyttä ja esim. havainnollistavien ruutukaappauksien puutetta joka on äärimmäsien toivottua kaikista tietoteknisistä sovelluksista puhuttaessa. Toivottavasti tämä ei estä saamasta tästä esittelystä jotain irti.
Constructors-oppimisalusta
Yleisesti alustasta
Järjestelmä on suunniteltu toimimaan fyysisen koulun rinnalla, mutta tulevaisuudensuunnitelmissa on myös “kotioppija” versio, jossa opintoja on tarkoitus pystyä suorittamaan etänä. Järjestelmä soveltuu myös aikuisopiskeluun ja perinteisen peruskoulun oppiaineiden lisäksi myös muiden opiskeltavien aiheiden käsittelyalustaksi.
Alusta koostuu opettajan alustalle viemistä kysymyksistä, joihin oppilaat vastaavat ilmoittamallaan aikataululla. Tehtäviä ei ole pakko suorittaa tietyssä järjestyksessä eikä kaikkiin tehtäviin pidä vastata. Alusta tekee oppilaalle näkyväksi hänen edistymisensä, ja edistyminen mitataan suoritettujen tehtävien pohjalta.
Alustasta tarkemmin
Ehkä keskeisin kantava idea alustalla on antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta, jonka hän saa automaattisesti järjestelmästä. Oppilaalla on oman toiminnan seurantasivu, jossa näkyy kuinka suuren osan tehtävistä hän on suorittanut ja kuinka paljon niitä on vielä suorittamatta. Opettaja voi asettaa tehtäville aikamääreet, mutta myös oppilas voi vaiopkuttaa siihen milloin aikoo tehdä minkäkin tehtävän. Oppilas voi antaa myös opettajalle palautetta eri kysymyksistä ja tehtävistä yksinkertaisella 1-5 arviontiasteikolla. Tämän tarkoituksena on osoittaa opettajalle millaiset kysymykset ovat kiinnostaneet oppilaita. Toinen hyöty tällaisessa työskentelytavassa voi olla opiskelijan oman toiminnan säätelyn oppiminen ja omistajuus tehtäviin liittyen. Kun oppilaat vievät vastauksiaan alustalle, on myös vastausmuoto vapaa, jolloin on pitkälti oppilaasta kiinni millaisella tarkkuudella hän asiaa käsittelee. Markon mielestä parhaita ajatuksia alustalla on, että kysymykset ovat vapaasti muotoiltavissa ja muokattavissa senkin jälkeen kun ne on kysytty.
Toinen keskeinen idea on että oppilaat tekevät ne tehtävät, jotka häntä kiinnostavat. Oppilas voi myös antaa opettajalle palautetta arvostelemalla tehtävän asteikolla 1-5. Oppilas voi myös toivoa oppituntia annetusta tehtävästä jos tuntee taitonsa puutteellisiksi vastata siihen. Opettaja voi merkitä alustalle milloin oppitunti pidetään ja ajankohta on helposti oppilaan selvitettävissä. Marko painottaa, että opettajien tulisi viedä alustalle avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata joko muistiinpanotyylisesti tai kokonaisin vastauksin. Markon toivomuksena on, että oppilaat saisivat ottaa alustalle tehdyt muistiinpanot mukaan tentteihin. Myös lähteet tulee merkitä vastauksien perään. Tämänkaltaisen työskentelyn tarkoituksena on ottaa oppilaan omat kiinnostukset huomioon ja että murtuu käsitys nk. “ainoista oikeista vastauksista” ja tiedon työstämisen prosessi korostuu.
Alusta antaa mahdollisuuden myös jonkinlaiseen kollaboraatioon. Jotkut opettajan alustalle viemät kysymykset ovat yksilötehtäviä ja toiset ryhmätehtäviä. Yksilötehtävät tehdään tietenkin yksin ja ryhmätehtävät ryhmän kanssa. Alusta ei kuitenkaan sisällä meille esimerkiksi KPE-alustalta tuttua Chat tai kommentointi ominaisuutta. Tehtävien kohdalla oppilas voi ilmoittaa onko valmis auttamaan muita tehtävän kohdalla ja ilmoittamaan linkkivinkkejä. Yksilötehtävissä oppilas näkee vain omat vastauksensa alustalla. Kysymättä jäi, voiko oppilaiden vastauksien näkyvyyttä säädellä alustalla.
Keskustelua
Markon esittelyn lomassa ajauduimme jatkuvasti keskusteluun alustaan liittyvistä asioista ja alla keskustelustamme muutamia poimintoja. Alta löytyvät Markon vastaukset eivät ole litteroituja, mutta käsittääkseni reiluja tiivistelmiä hänen vastauksestaan. Mukana on myös allekirjoittaneen mietteitä alustasta, jotka eivät välttämättä edusta muun Oivauksen mielipiteitä tai ajatuksia aiheesta. Kysymykset ovat kuitenkin Oivauksen yhdessä nostamia kysymyksiä.
Kysymys: Miten oppilaat saavat apua kun he tarvitsevat sitä tehdessään tehtäviä, kun kaikki tekevät tehtäviä eri aikaan? Alustalle jätettyihin kysymyksiin saadaan vastauksia viiveellä. Miten se ongelma ratkaistaan, ettei oppilas jää yksin tehtävien kanssa?
Marko ehdottaa että oppilailla olisi tutori, ja tutori kordinoisi heidän keskinäistä toimintaa. Yhdellä tutorilla olisi n. 30 oppilasta ja tutorin olisi tarkoitus toimia oppilaiden alustalla tapahtuvan opiskelemisen tukena.
Kysymys: Jos alusta perustuu siihen, että oppilaat tekevät tehtäviä jotka kiinnostavat heitä, niin entä jos oppilaita ei kiinnosta mikään, miten silloin menetellään?
Marko ehdottaa että tutori voisi olla tässäkin asiassa keskeisessä roolissa. Oppilailla on myös mahdollisuus ilmaista kiinnostuksen puutetta alustalla, jolloin myös opettaja voi puuttua asiaan.
Miete: Vaatiiko järjestelmän käyttö vapautensa vuoksi melkoista ajallista järjestelyä rajoitetussa ajassa joka koulupäivä on. Miten vastata kaikkien kysymyksiin, tukea kaikkien prosessia jne. jos oppilailla on eri tahti, tehtäviä tehdään eri järjestyksessä jne. Miten kokonaisuus hahmottuu? Hahmottuuko se vain opettajalle? Alusta vaatii siis mielestäni myös konkreettisia yhteisiä tapaamisia, jossa ryhmän yhteistä suuntaa mietitään ja suunnataan. Voiko alusta ikinä toimia täysin etäopiskeluna?
Jatkoajatus: koska järjestelmä vaatii tällaista, on mielesätni vaarnaa että tällaisiin toimintatapoihin tottumattomat koulut siirtyvät käyttämään alustaa “kotitehtäväalustana”, eli kotitehtäviä ei tehdä vihkoon vaan nettiin.
Kysymys: Opettaja pystyy silti määrittelemään kysymykset, joita alustalla kysytään. Eikö ole mahdollista, että opettajan kysymykset vesittävät alustan mahdollisuuksia, jos opettaja tyytyy tenttaamaan esim. vuosilukuja alustalla eikä alustan koko potentiaalia käytetä?
Marko sanoi että näinkin voi tietenkin käydä, mutta koulut jossa alusta otetaan käyttöön saavat alustan mukana myös esimerkkikysymyspohjat, joista on tarkoitus ottaa mallia uusia kysymyksiä luodessa.
Miete: Opettajat voivat kuitenkin muokata myös näitä esimerkkikysymyksiä.
Miete: Opettajan työ on myös kasvattamista, tarjoaako Constructors tai mikään muukaan virtuaalinen oppimisalusta keinoja kasvattaa lapsia? Constructors vaikuttaa kuitenkin sopivalta tiedollisten taitojen kehittämiseen.
Kysymys: Soveltuuko taito- ja taideaineet opiskeltaviksi aineiksi alustalla? Alustalla meille esitettiin YLT oppiaineiden ja liikunnan tehtäviä?
Musiikista ja muista taideaineista voi määritellä alustalle tehtäviä siinä missä muistakin oppiaineista. Taas on opettajasta kiinni millaisilla tehtävillä oppilaiden ajatuksia kalastaellaan esille.
Miete: Alusta ottaa tavallaan huomioon oppilaiden eritasoisuuden, koska oppilas itse päättää mitä tehtäviä tekee. Tällöin hän ei joudu tekemään pakkosyötöllä tehtäviä jotka eivät haasta häntä. Sama toisinpäin.
Miete: Oppilaiden ja opettajan vapaa-aikakysymys: kun oppimisesta tulee ajasta ja paikasta riippumatonta (vain internetyhteyden tarvitsevaa) toimintaa, on mielestäni perusteltua miettiä miten varmistutaan siitä että niin oppilas kuin opettajakin säilyttää vapaa-aikansa. Opettajan arki on jo tarpeeksi työntäyteistä, etten kuvittele virtuaaliympäristön moderoimisen sopivan siihen. Samaten oppilailla on oikeus vapaa-aikaansa, eikä voi olettaa että he yhtäkkiä tekevät valtaisia panostuksia vapaa-ajallaan koulutehtävien eteen Internetissä. Miten opettajana varmistutaan siitä, että oppilaat pitävät myös vapaa-ajan oikeudestaan kiinni?
Pohdintaa
Kaikenkaikkiaan Constructors -alusta tuntuu paikoittain lupaavalta ja järkevältä työkalulta koulun toiminnassa, mutta toisaalta koen että se on täysin sen armoilla, miten sitä käytetään. Alustan potentiaali ei välttämättä tule täysin käyttöön jos opettaja päättää käyttää sitä vain sähköisenä kotitehtäväalustana kotitehtävävihon sijaan. Samalla alusta ei itsessään luo todennäköisesti toimintatapojen muutosta koulussa, vaan se todennäköisemmin pakotetaan koulun olemassaolevan toimintamallin mukaiseksi – niin hyvässä kuin pahassa.
Constructors vastaa myös lähinnä tiedollisen kehityksen haasteeseen, mutta muissa opettajan kasvatustehtävissä se ei avita. Saimme Markolta Constructorsista “saatekirjeen” esitelmän aluksi, ja tarkemmalla tutkiskelulla se maalaa kuvan koulusta joka toimii täysin Consructors alustan mukaisesti. Tämä on kaunis kuva ja tällöin Constructorsille asetetut tavoitteet täyttyvät. Valitettavasti todellisuus tulee tuskin koskaan tässä vastaan, tietäessämme kuinka hitaasti koulu muuttuu. Suuri kysymys Constructorsissa on mielestäni se, miten paljon fyysisen koulun arkea joutuu järjestelemään palvelemaan Constructorsia, ja se on juuri minkä vuoksi Constructors ei ainakaan vielä ole mielestäni valmis kouluun vietävä tuote.
Constructors on kuitenkin lupaus mahdollisesta tulevaisuudesta, jossa oppimisen paikka ja aika ei enää rajoitu koulun seinien sisälle ja koulupäivään, ja ole täysin muusta maailmasta irrallista. Samalla sen avulla on mahdollista tukea paljon monipuolisempia tietokäsityksiä ja harjaannuttaa taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan.
Suurkiitos Markolle mielenkiintoisen idean esittelemisestä!
- Christopher
