Phenomenan edustusjoukkue hopealle mölkkyturnauksessa!

Phenomena keräsi jälleen mainetta, kunniaa ja kuohuvaa! Tällä kertaa Phenomena osallistui tiedekuntajärjestömme Conduksen keväänkaatajaisiin, jossa kisattiin mölkyn parissa. Phenomana eteni turnauksessa aina finaaliin saakka, mutta psykologian opiskelijoiden Team Canada oli hieman liian kova vastus.

Hopeajoukkueeseen kuuluivat Anne, Oili ja Vili. Phenomena pelasi turnauksessa rohkeasti oman pelin kautta ja voitti ensimmäiset kolme peliään. Finaalissa huippuunsa treenattu Team Canada meni kuitenkin menojaan.

Koska hopea ei ole häpeä, olivat mitalijuhlat railakkaat ja pitkät. Huhutaan, että illan aikana kuultiin seuraava kommentti edustusjoukkueemme pelaajalta: "Se on niin söpö, että ottaisin poskeen." Arvoitukseksi jääköön, mitä tällä tarkoitettiin.

Kevät kaadettiin siis hyvinkin onnistuneesti ja tästä on hyvä lähteä kesän viettoon. Kesällä on luvassa kesätapaaminen, siitä lisää myöhemmin. Kesällä on myös hyviä miettiä, oletko sinä kenties seuraavassa Phenomenan Amazing Race joukkueessa syksyllä. Phenomena on kaksinkertainen ja hallitseva mestari, joten eiköhän tuoda poika kotiin tänäkin vuonna.

Torilla tavataan!

Hauskaa kesää kaikille!
Vili, pj

Oivauksen ilmiö II -kurssi on valmis!

Hei kaikki!

Oivaus on saanut toisen ilmiökurssinsa päätökseen ja työmme hedelmät ovat kaikkien luettavissa osoitteessa:

http://oivaus.wikispaces.com

Ilmiömme aihe on kaupankäynti, jossa prosessi pyörii oppilaille tuttujen elintarviketuotteiden tutkailemisen ympärillä.

Ilmiötä tehdessä meillä oli käytettävissämme historian, maantiedon ja matematiikan didaktikot. Suurkiitos heille heidän valtaisasta panoksestaan joka mahdollisti yhteisen projektimme onnistumisen!

Kevätlukukauden päättyessä myös Phenoblogi siirtyy todennäköisesti kesälaitumille.

Viettäkää siis loistokas kesä ja nähdään syksyllä!

Yst. terveisin,

Oivaus ja Phenomena

Phenomenan uudet nettisivut ovat viimein valmiit!

Kurkistus Phenomenan uusille sivuille.

Tervehdys!

Phenomena ry.:n uudet nettisivut ovat viimeinkin valmiit!

Joni LöylyMediasta lähetti www-päälliköllenne viimeiset versiot sivuista ja ne löytyvät osoitteesta:


http://www.helsinki.fi/jarj/phenomena


Tutustukaa uusiin sivuihimme ja lähettäkää palautetta jos huomaatte jotain vielä uupuvan. Pieniin, tekstin sisältöön liittyviin juttuihin voi vielä puuttua. Jos toiveenne on suurempi (esim. kokonaan uusi sivu), jää meikäläinen neuvottomaksi. Mutta lupaan ainakin yrittää toteuttaa toiveenne!

Lisätkää sivut vaikka kirjanmerkiksi (bookmarks) koneellenne, niin löydätte ne vastaisuudessa!

Vanhat sivut ovat edelleen tallessa ja pelastin sieltä asiakirjoja ja kuvia. Asiakirjat löytyvät webbisivujen "Tiedostot" kohdasta ja kuvat löytyvät kuvapalvelustamme.


Loistavaa viikonalkua kaikille!

Chris

Pilkkeen ilmiöartikkeli

Heippa,

Pilke tutki viime vuonna ilmiössään hyvinvointia ja tuotoksena syntyi teksti, jossa pohdimme hyvinvointia, sen syntymistä ja nykytilaa. Olemme nyt päättäneet julkaista tekstimme täällä teidän kaikkien riemuksi. Nauttikaa!

T.Oili ja muut pilkkeet

Hyvä, hyvempi, hyvinvointi

Mitä vikaa meidän suomalaisten hyvinvoinnissa oikein on, kun siitä pauhataan joka paikassa? Kaikki media tursuaa oppaita, askeleita, ohjeita, kyselyitä ja ohjelmia hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Luulisi ihmisten voivan hyvin, sillä olemme rikkaampia kuin koskaan ja olemme tutkimusten mukaan yksi Euroopan onnellisimpia kansoja. Mikä siis mättää?

Aiheeseen pureuduimme laajalla kirjallisuudella aina Aristotelesta suomalaiseen emeritusprofessoriin Allardtiin. Valitseminamme asiantuntijoina olivat snellmanilaiseksi tunnustautuva dosentti ja yliopistonlehtori Jari Salminen, aina flow-tilassa toimiva kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sekä hurmaava filosofian tohtori Ilta-Kanerva Kankaanrinta.

Tässä artikkelissa käsittelemämme hyvinvointi on osoittautunut monimutkaiseksi käsitteeksi määritellä. Hyvinvointi on määriteltävä aina sen ajan kontekstissa, missä sitä pyritään ymmärtämään. Usein hyvinvointi jaetaan perus- sekä henkisiin tarpeisiin. Näitä Maslow kuvaa tarvehierarkiassaan. Suomen kaltaisessa vauraassa hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvoinnin perustarpeet on tyydytetty. Silti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamien näyttää olevan haasteellista. Miksi? Tästä lähdimme ottamaan selvää yksilön, yhteiskunnan ja koululaitoksen kehityksen näkökulmista.

Having, loving ja being

Tuliko mieleesi hyvinvointi-termistä ensimmäisenä terveellinen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni? Joopajoo. Olet syönyt aamulla omenan, täysjyväviljatuotteita ja juonut lasin maitoa. Olet jatkanut aamuasi pienellä lenkillä sekä nukkunut 9 tunnin yöunet. Voimmeko siis sanoa, että olet hyvinvoiva? Eilen olet riidellyt vuosisadan riidan, kurkussasi on kaktus ja silmäsi on ”törmännyt kaapinoveen”. Olet lukenut kemian didaktiikan tenttiin tuntikausia ja vitosen kuvat pyörivät silmissäsi. Tulostaululta löytyi kuitenkin yllätyksellinen ykkönen. Vieläkö voit hyvin?

Se on having, loving ja being, jotka ovat oleellisia edellisen esimerkin syvälliseen ymmärtämiseen. Näin meitä on valistanut Erik Allardt jo 1970-luvulla hyvinvoinnista. Having pitää sisällään tulot, asumisen, terveyden, koulutuksen ja työllisyyden. Loving ja being sisältävät sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen liittyviä tekijöitä kuten korvaamattomuuden tunteen ja ystävyyssuhteet. Vaikka Allardt on kritisoinut Maslowin tarvehierarkiaa, löytyy teoriasta kuitenkin paljon samoja piirteitä. Maslowin tarvehierarkiaa on perinteisesti tulkittu siten, että perustarpeet tulee olla tyydytettyinä, jotta seuraaville portaille kiipeäminen on mahdollista. Juuri tätä Allardt on kritisoinut sillä hyvinvoinnin tasot täydentävät toisiaan eivätkä ne ole hierarkisesti riippuvaisia toisistaan.

Suhteellistahan se on...

Nyt saatat siis olla hyvinvoiva. Entä onnellisuus, joka on Aristoteleen mukaan sinunkin elämäsi tarkoitus? Edellä mainittujen asioiden avulla olet päässyt onnellisuuden portille. Astuaksesi portista sinun täytyy ensin pohtia, mitä onnellisuus sinulle merkitsee, koska onnellisuus on täysin subjektiivinen kokemus. Onnellisuus on suhteellista. Ihminen vertaa omaa tilaansa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan ja määrittelee onnellisuuttaan sen kautta. Esimerkiksi tilille kolahtava opintotuki tuntuu valtavan suurelta viime perjantain neljään euroon verrattuna, kunnes kotiin tullessasi löydät keittiön pöydältä kämppiksesi palkkakuitin, jossa on pari nollaa enemmän kuin tililläsi koskaan.

Ihmiset uskovat tietävänsä, mistä onnellisuus syntyy. Se ei kuitenkaan takaa onnellisuutta, sillä tavoitteet asetetaan jatkuvasti liian korkealle suhteessa omiin realistisiin mahdollisuuksiin. Kilpailuyhteiskunta kasvattaa taloudellista epävarmuutta ja heikentää yhteisöllistä luottamusta. Tästä voi seurata henkisiä ongelmia, joiden vaikutuksesta onnellisuuskin saattaa vähentyä. Kilpailuyhteiskunnan vaatimusten takia myös työssä asetetaan tavoitteet helposti liian korkealle, jolloin niiden saavutettavuus vaikeutuu ja työssä jaksaminen heikkenee. Tutkimusten mukaan tämä on tyypillistä etenkin korkeasti koulutetuille, kuten meille opettajille.

1900-luvun käsite

Ihminen on kautta aikojen pyrkinyt voimaan hyvin sekä olemaan tyytyväinen ja onnellinen. Erilaisissa olosuhteissa, äärimmäisen kurjissakin, ihminen on aina luonut hyvää oloa ympärilleen esimerkiksi musiikin, taiteen ja fyysisen läheisyyden keinoin. Käsitteenä hyvinvointi on kuitenkin pitkälti 1900-luvun tuote, joka liittyi lähinnä talouskasvuun ja teollisen yhteiskunnan omistuksen kulttuuriin.

Perustarpeista henkisiin tarpeisiin

Viimeisen sadan vuoden aikana hyvinvoinnista on tullut jokaisen suomalaisen oikeus. Hyvinvointi on siis demokratisoitunut. Miksi silti lehdissä kohkataan jatkuvasti masentuneemmista ja uupuneemmista suomalaisista? Meillähän on kaikki hyvin ja olemme rikkaampia kuin koskaan. On ruokaa, on katto pään päällä, ulkona liikkuessa ei tarvitse pelätä henkikultansa puolesta ja luonnonmullistuksetkaan eivät järin meitä kosketa. Vastaus saattaakin yllättäen löytyä lisääntyneestä vapaa-ajastamme. Kun materiaaliset tarpeet ovat tyydytetty, meillä on aikaa pohtia omaa hyvinvointiamme. Nyky-yhteiskunta suorastaan vaatii keskustelemaan hyvinvoinnista: Tutkija Timo Hämäläisen mukaan yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana huomattavissa määrin psykologisoitunut ja medikalisoitunut. Sekä omasta fyysisestä että henkisestä voinnista on sallittua keskustella, apua uskalletaan hakea ja entistä useampi vaiva on mahdollista diagnosoida.

Vapaa-ajan paradoksi

Pelkkä lisääntynyt vapaa-aika ja diagnosoinnin helppous eivät kuitenkaan riitä selittämään nykypäivän hyvinvoinnin ongelmallista luonnetta, sillä myös yhteiskunta on kiistatta muuttunut. Jatkuva taloudellisen kasvun vaatimus edellyttää ihmisiltä yhä suurempia ja vaativampia ponnistuksia, jotta talouden kehitys voidaan turvata. Samalla työn luonne on olennaisesti muuttunut suorittavasta työstä teknologiakeskeiseksi tietotyöksi, joka ei ole enää aikaan tai paikkaan sidottua. Työn ja vapaa-ajan välinen ero on alkanut hämärtyä ja työ läikkyy herkästi myös vapaa-ajalle, sillä toimisto kulkee tietokoneen ja puhelimen muodossa aina mukana.

Yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevilla sosiaalisilla, kulttuurisilla ja poliittisilla rakenteilla on erittäin suuri vaikutus yksilön kokemaan tyytyväisyyteen elämässä. Yhteiskunta määrittelee miten korkealle tiettyjä asioita yleisesti arvostetaan ja toisaalta yksilö usein tavoittelee yhteiskunnassa arvokkaina pidettyjä asioita. Aktiivisuutta ja suorittamista ihannoiva ympäristö ajaa ihmiset jaksamisensa äärirajoille kun vapaa-aikakin luisuu äärimmilleen aikataulutetuksi harrastamiseksi. Henkistä koherenssin tunnetta, toisin sanoen elämän ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja merkityksellisyyden kokemusta, pidetään olennaisena hyvinvointia luovana tekijänä. Kuinka kummassa yksilö voisi ylläpitää henkisen koherenssin tunnetta, jos ympäröivässä yhteiskunnassa muutosta pidetään itseisarvona ja yksilö on merkityksellinen niin pitkään kuin hän on tuottava?

Elämää arvoristiriitojen keskellä

Yksilöön kohdistuvat epärealistiset vaatimukset ovat alkaneet olla entistä räikeämmin ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmiset pitävät omassa elämässään tärkeänä. Jatkuvan kasvun vaatimus on alkanut hipoa jonkinlaista kulminaatiopistettä ja media onkin tarttunut hanakasti aiheeseen esitellen kiehtovia esimerkkejä downshiftingistä ja pudokastaloudesta eli mahdollisuudesta elää kireettömämmin ja tulla toimeen vähemmällä. Eikö kaiken hektisyyden keskellä olisikin houkutteleva ajatus olla vapaaehtoisesti vaatimaton: luopua turhasta, yksinkertaistaa elämäntyyliään ja työskennellä vain sen verran, että kattaa välttämättömät kulut? Hyvinvointi on onneksi taloudellisen kasvun vaatimuksen ohella myös liikkumatilaa, yhteiskunnan tarjoama mahdollisuus valita se taso, jota yksilö lähtee tavoittelemaan. Jokaisella on ainakin periaatteellinen mahdollisuus tehdä omaa hyvinvointiaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin yhteiskunta kuitenkin odottaa yksilöltä suorituskeskeistä elämäntapaa, vaatii kanttia valita toisin.

Porkkanaraastetta ja poliopiikkejä

Oletko tullut ajatelleeksi, millaisessa yhteiskunnassa eläisimme ilman oppivelvollisuutta? Suomalaisen koululaitoksen kehityksellä on ollut keskeinen rooli nykyisen hyvinvointivaltiomme synnyssä. Nykyisen koululaitoksemme perustana toimii ajatus lähtökohtaisesta tasa-arvosta. Oppilaille tarjotaan samaa opetusta niin Ivalossa kuin Inkoossakin ja kaikki saavat koulussa ilmaista porkkanaraastetta ja poliopiikkejä.

1800-luvulla suurin osa suomalaisista sai leipänsä suoraan pellosta, ja koska käsiä tarvittiin työntekoon oli koulunkäynti monen mielestä ajan- ja työvoiman hukkaa. Kansakoulun perustamista voimakkaasti puoltanut Snellman ja hänen sielunveljensä pitivät sivistystä kuitenkin itsenäisen kansakunnan luomisen edellytyksenä. Kouluhanke lähtikin edistymään niin suotuisasti, että Venäjä alkoi pitää sitä liiallisena vapauspyrkimyksenä ja otti ohjat omiin käsiinsä.

Sortokauden päätyttyä ja Suomen itsenäistyttyä lähdettiin sivistystä taas rakentamaan Snellmanin oppien mukaan rinnakkaiskoulujärjestelmän kautta. Suomessa ei juuri sivistyneistöä ollut, joten oppikoulua, joka oli mahdollistettu vain yläluokkien lapsille, pidettiin välttämättömänä suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin luomiseksi. Näitä oppikoulujen kasvattien luomia kulttuurin hedelmiä jaettiin koko kansalle kansakouluissa.

Eri kehitysvaiheiden kautta Suomessa päädyttiin nykyiseen yhtenäiseen ja kaikille yhteiseen peruskoulujärjestelmään. Johtaako tämä tasapäistämisen kulttuuri kuitenkaan todelliseen tasa-arvoon? Juhlapuheissa kyllä, mutta todellisuudessa 30 lapsen luokassa itselleen sopivaa opetusta saa vain pieni osa oppilaista. Koulun jatkuva kehittäminen on tärkeää, sillä se on hyvinvointivaltiomme kivijalka.

Kokkisota Phenomenan tapaan

Phenomenan Just Do It -kerhossa oli tällä kertaa teemana Kokkisota. Jokainen osallistuja toi yhden tai kaksi raaka-ainetta, joista lähdettiin kehittelemään uutta ja uljasta ruokalajia Michelin-tähdet silmissä kiiluen! Tässä resepti ja kuvia illasta.

Sitruunainen Välimeren ”Let's go” -kanaruukku Phenomenan tapaan.

300g kananfileesuikaleita

1 punasipuli

1 sitruuna

250g Koskelaskija perinteinen -sulatejuustoa

4 tomaattia

+ mausteita

1. Pese sitruuna Fairilla, huuhtele ja raasta kuori
2. Pese ja pilko sipuli ja tomaatit
3. Kuullota pilkotettu sipuli tilkassa öljyä
4. Paista kanat
5. Lisää lohkotut tomaatit ja raastettu sitruunankuori
6. Lisää maun mukaan sulatejuustoa ja sitruunamehua
7. Anna hautua. Lisää mausteita mielesi mukaan.
8. Tarjoile ruukussa ja nauti!
   
   
     <-- Melkein valmista jo
   
   
   
   
   Valmis ruoka -->
   
   <-- Maistuu myös kognitiotieteilijälle!
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   Just Do It -terveisin:
   Vili

Ilmiöpohjaisuustapahtuma Heurekassa 17.3. ja verkostolinkkejä

Hei!

Sain vinkin ilmiöpohjaisuuteen liittyvästä tapahtumasta ja verkostoista, joiden arvelin
kiinnostavan teitäkin. Tapahtumassa ainakin yksi ex-kp-opiskelija puhumassa. :) t. Katja

"AVO-hanke (Avoimet verkostot oppimiseen), Sometu-verkosto, Otavan Opiston Ilmiöpohjainen
oppiminen ja opetus verkossa -hanke ja Liikkeelle! -oppimisympäristöhanke järjestävät
yhteisvoimin ilmiöpohjaisen oppimisen iltapäivän Heurekassa torstaina 17.3. klo 14 alkaen."

http://www.sometu.fi/events/liikkeelle-oppiminen-elaemaen

Ilmiöpohjaisuuteen liittyvistä verkostoista, jotka taitavat ainakin osittain olla tämänkin takana:

http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Ilmiöpohjaisuus
http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

Ensimmäinen JUST DO IT -ilta Rexissä ma 21.2. klo 18-22

Hei Phenolaiset!

Jääkö haalarimerkit ompelematta? Näyttääkö haalarisi liian tyhjältä talvipäiviä varten? '

Ei hätää, sillä tähän kaikkeen löytyy ratkaisu! Phenomena järjestää vuoden 2011 ensimmäisen Just do it -kerhon haalamerkkiteemalla! Kaiva mukaasi siis kaikki irtonaiset haalarimerkkisi, lankaa, neula ja itsesi ja saavu paikalle Rexiin heti Phenomenan kevätkokouksen jälkeen klo 18. Pientä purtavaa on tarjolla ja jos haalarisi ovat jo täyteen ommeltu, puhkikuluneet tai muuten vain käyttökelvottomat, voi mukaan tuoda muitakin käsitöitä tai tulla paikalle muuten vaan iltaa viettämään!


Mitä: Just Do It -kerho
Missä: Gustavus Rex (Leppäsuonkatu 11)
Milloin: Ma 21.2. klo 18-22
Mitä tarvitsen mukaan: Haalarit, lankaa, neula tai (vaihtoehtoisesti  pikaliimaa)
Muista myös: Phenomenan kevätkokous ma 21.2. klo 16 Conddoorissa!


Talvipäiviä odotellessa
Vili Niinikivi
pj